Kyllä, se on välillä pelkkää tuskaa. Jos joku väittää muuta, kokeilkaa ihmeessä mun elämää muutama viikko.

Hyvänä esimerkkinä kuukautiset. Nuorempana luin jostain, että vuoto mahtuisi munakuppiin. Nykyään nauran tälle väitteelle katkerasti - hyvä, jos kaksi riittää. Ja se kipu... Tästä selviää vain napsimalla vahvoja särkylääkkeitä tasaiseen tahtiin pitkin päivää (kun edellisen teho alkaa laskea, otetaan uusi) ja lojumalla kuuman suihkun alla. Ei mitään hätää niiden lääkkeiden kanssa, otan vain puolikkaita. Muutenhan mulla olis taju kankaalla, Ibumax 600 nimittäin taitaa olla tällaiselle pienikokoiselle naisenalulle ihan tarpeeksi vahvaa puolikkaanakin. No, kipu alkaa nyt hiljalleen hellittää. En usko, että tuo kahvi nyt mitenkään auttaa asiaa, mutta mieluummin mä juon sitä kuin yrttiteetä, en nimittäin tiedä miten ne vaikuttavat sitten keskenänsä särkylääkkeiden kanssa. Luulisi sen olevan melko turvallista, mutta en riskeeraa mitään.

Muuten tämä on aivan normaali sunnuntai. Tuoksukynttilä palamassa, hyvää musiikkia koneen soittimessa, kuppi kahvia, hyviä kirjoja sekä yöllisiä muistiinpanoja. Kaverini "Vaya" oli eilen/tänään kylässä ja en oikeastaan saanut mitään virallista aikaan. Epävirallista kyllä, ja paljon sellaista, mitä voi hyödyntää Pikatarinan parodiaversiossa (jahka sais sen virallisen koskaan valmiiksi... *krooninen yskä*). No, muistiinpanot huutavat nyt, että pitäisi tehdä aikajanoja asioista X, Y ja Z, sekä vielä muutamasta muusta. Sen teen. Sehän tarkoittaa vain paljon mytologioita ja "turhaa historiaa". Niin, ja sitten meillä on kalliota/kiviainesta, joka suojelee kaupunkia tulipaloilta. Mutta sehän nyt on selvää, puhutaan kuitenkin vulkaanisperäisistä kivilajeista. Ne tietää miltä tuntuu olla sietämättömässä kuumuudessa. Ja jälleen erittäin järkevää ja tervepäistä asiaa... Mutta mitä muuta kirjoittavalta ihmiseltä voisi odottaa? Odottakaahan, kun (jos) joskus pääsette lukemaan Novellin painajaisesta...

Ehkä mä nyt keskityn näihin muistiinpanoihin ja jätän netin ihmeellisen maailman hetkeksi huomiotta. Tai ainakin sellaiset asiat, mitä en juuri nyt tarvitse.

Päivän kirja: Kiina - Kansa, maa, kulttuuri, historia

Soiva biisi: Eluveitie (levyt Slania ja Spirit)

Osuvia sanoja: "Vähäks siistiä, peikot voi ruoskia itteään omilla hännillään!" - Vayan loistavat aivoitukset (ja tämä oli ennen kymmentä illalla... Voitte kuvitella miten levottomaksi asiat menivät myöhemmin)